Juupa juu. Satamoissa sitten perjantaina pärähti ja pajamajassa pörähti. Siellä venkuloitiin ja jatkoon päästiin. Ihme touhua sinällään ku Donin rumpukoroke kannuineen ja meinas ilmoille lähtee ku pari kannuparia alkovat innoissaan hänen edessään pomppia ja rytkyä. Siinä hötäkässä se varmaan Jimmyltäkin EQ paukahti tai mitä lie. Pätki niin pirusti. Saattohan se olla päässä pätki ja surisi. Davella se jokatapauksessa eile reeneissä surisi. Reenit oli niin rankat et vihreet pallot valtasivat komistuksen näkökentän. Hui. Joo sehän oli tuttu tyyppi siellä lavamiksaajana. Mukava veikkonen se taas oli. Kiitosta vaan ja niiausta. Tunk Tunk se kanssa siellä nakotteli naama ja ennenkaikkee leuka samannäkösenä ja hurjana niinku Dalttonin miehillä Lukki Lukessa konsanaan. Kova se taitaa silti rumputaitelijana olla. No eihän myö sitä kahtottu ku piti kiireesti päästä johonkin.
La siinä sit oltiin ihmeissään. Mennään yheltä, puhelin sanoo että viieltä. No siinä vähä tuuttikiesiä kylillä ja sit mennään. Nöösipojat ei meinannu sisälle satamaan päästä ku ei ilenny edellisinä päivinä kysellä mittään passia mistään. Adidas-Mies se tais sit kaikki meiän hommat taas hoitaa (heiltä sinkku saahaan ku niin kiltisti mekin aina omiamme heille kiltisti kiikutamme).
Näläkä.
Muikkuja joo siinä mussutettiin hädissään. Suurempi hätä tais kuitenkin olla siitä, että niitä muikkuja saahaan. Johan läskit niitten syömistä on vuojen suunnitellu. Oli ne vaan. En tiiä on Riitta Waeisaselle maistunu muikut....Kaikkia tuttuja kivoja naamoja sieltä sontareissun ohelta sitten löyty. Terkut vaan. Jossain vaiheessa päästiin soittaankin. Mikäs siellä. Paukkaa menemään vaan ja päkkärillä Apis paukkaa.
Tuomarit ne jossain välissä sitten kertovat et myö sitten voitettiin. No ei kai siinä. Sitten vaan taas paukkaa menemään vaan. Hiki se oli ja särkijän valoo en nähny.
Nyt sitä sitten saahaan tosiaan jotain suunnitella Lazyn kanssa (ks. edellinen kirjoitus).
Nii.
Tämä selvitys saa nyt riittää ku minen jaksa ennääääää