No olipa savotta! Se on tämäkin bloggeri sitten muuttunut ja sitä pitikin ihan tosissaan klikkailla ja kirjotella ja tietysti olla ihmeissään että tänne asti pääsi. No, jospa tämä tästä nyt sitten.
Mitään asiaahan ei tietenkään varsinaisesti kai ole. Tai no, tulihan nuo sinkut vihdoinkin, tosin vielä viime tingassakin yritti postipoika jallittaa ja karata, mutta soittamalla peräänhän tuo sitten päivän viiveellä körötteli paikalle. Pisti juustomiehen ihan keskenään kantamaan levyt, aika konna! No, hyvässä hengessä ja tietenkin huumorilla lapsuusvuosien malliin selvittiin. On sekin muuten sitten kumma kun eka odotellaan miljarni vuotta jotain hiien levykasaa ja sitten saman tien lähetellään ne pois. Kumma homma!
Oli muuten tänään reenit, kaikenlaista sattui. "No Fear" siellä puhkui tukkaansa suusta ja soitti bum-bum kun piti ehkä soittaa pup-puu. Sitä tuossa äsken pähkäiltiin. Sitä ennen ei kuitenkaan käyty rakentamassa terassia vaan pitämässä ihan näitä omia kulmia puhtaana, vain kaksi koiraa, toistensa kaimoja, puuttui.
Uusia biisejä on nyt jostain kummasta ilmaantunut mukaan oikein montakin! Tai tuolta naapurihuoneestahan ne suurelta osin tulee, kuten myös paljon muutakin. Onhan siellä tietysti Davy-boynkin matskua, on vaan niin vaikeeta ettei meinaa osata. Jospa sitä kuitenkin ensi perjantaina sitten joitain kipaleita ensiesittäisimme Ilokivessä, sinne kai kuuluisi mennä soittamaan. Ihan kaikkien elämää suuremmaksi riemuksi voin tässä kertoa hieman työnimiä noista kappaleista: hurjastelulaulu (hurrjstelulaulu), merirosvolaulu (merrrosvolaulu), hippilaulu, runttuni. Onhan noilla, olisko peräti kaikilla, jo oikeatkin nimet, mutta aikanhan se vie muistaa ne kun pää on niin iso.
Eiiiiiiiiiiiiiiiiiiii kai tässä muuta. Levätkäähän kivasti niin jaksatte istua perkkuna pöydissä oikein kunnolla.