Misleds

Halloota!!!
Vai enempiki Hou Hou.
Ehkä kuitenki joku helevan porkkanaloota.
Aika on vuodesta jolloin iloisia esitetään ja kuitenki tekee mieli hakata vähintäänkin pukki. Tuu halimaan.
Ihanaa.
Uuni huutaa luojaansa ja keittiönkalusteet meinaa sulaa kuumudesta ku jos jonkinlaista torttua paistetaan niin että tuntuu. Ainaki jälkeenpäin tuntuu ku Suomi on täynnä läskiä ja sit taas kirjotellaan katkerana ja kateellisena kuinka jokaisella on oikeus olla oma itsensä.
Voi pyhä Kerpu sentään.
Pikkujouluista en sano mitään.
Rytmis ei saanu kutsua. Vaan tietäkääpä kiltit tanttapäät: Ensi vuosi ja koko vuosi on Jimmyn ja Donin vuosi. Kutsuja ei heru. Jos ruikutatte ja kyselette ni saatte kahen vuojen karenssin. Joka tapuksessa ootte menny pelaamaan korttinne väärin ja Jimmy oikein ja Donkin oikein ja Mää oon mää ja Te ootte hävinny.

Niin.
On analyysia ja kyselyä tullut nuista kovalevylle tallennetuista musisoinneista, jota viime aikoina on suoritettu. Olihan se. Don hais ja purnas. Jimmy purnas ja hais. Eli siis hais. Ei siis hai. Örrrrr.
Väsy paino, oli kaiho. Toivakan korpimaisemaa kahtellessa ja Basson (vahti ja koira ja bongaili naapurin narttua) kiljuessa tunsi olevansa Jimmy, Pimeessä sen parhaiten huomaa. Kynttilätkin siinä loppuun palo ku pakkasessa kankut kuurassa ripuliaan joutu
sysisynkässä ulkohuussissa työstämään.
Aika siistiä.
Myös lehmämäisesti ei kuulemma saa laulaa sanoo Mix Mix Samppa. Siinä teille.
Taas.



Jimmy on poistunut keskuudestanne. En kerro mihin, mut Kuuraberberi sai tarpeekseen ja läx roppasiltaan Saksaan lämmiteleen.