Misleds

Hi! Ai äm Jim änd aim fain, tattista vaan.
Rytmis palautui juuri treeneistä. Hiki. Virtaa tulee rammarista ja vienoa manausta kammarista. Alkaa breikkaus sujua niinkuin ennenvanhaan. Sillon aikanaan kun Jimmy oli hurja ja R-D äreä. Voi niitä aikoja. Oli se vaan hassua olla hurja. Nykyään ei mikään riitä. Kaiken on oltava maksimaalista. Niin myös Hurjuuden ja Äreyden. Tässä kuljetaankin jo aivan ääripäissä. Päissään? Nou nou nou. Moran terällä tavallaan. Tai no ei.
No kovempia jäbiä täs ollaan ku sillon ennen vanhaan. Varokaa.
Siis varokaa!!!
Murrrrrrrr.
Niin breikkaus alkaa todellakin sujua.


Kuvamateriaalia harkoista (breikkiharjoituksista jos joku ei tajunnu).

Nyt alkaa vaikeat ajat. Siinäpähän sit ajat. Ni et aja. Haja. Hajaa. Ninjaa. Vaan ei sarasaloo vaan enemmänkin esim. Chuckia. Tuota Teksasin hyväsydämistä vapaustaistelijaa.
Tilanne on ajautunut siihen pisteeseen, josta on leikki kaukana. Pisteeseen jossa ajantaju katoaa. Pisteeseen jossa ajattelee helposti Saijonmaan Arjaa. Vahtisi karjaa.... huh. Hurjaa.
Tämä piste on se jossa pitäisi kaiken breikin ja skeitin ohella keretä reenaan vielä soittoakin. Siis ou mai gaad. Ou. Jimmy on näinä hiljaiselon piinaavina päivinä harrastanut myös kansainvälistymistä. Senhän jo toki huomasittekin.
Siis soittoa. Huhhuh. Niin tai ei sitä kai tarvii reenata ku on rytmi veressä, tatsi tallessa ja vilimitkin katotaan loistavassa taimissa. Vois tuota tietysti vähä koittaa jaksaa mut ku on niin hyvä et ei oikein kiinnosta.
Johonki nauhottamokoppiin ne meinaa uljaat rokkisoturit tunkee. Saa nähä mitä siitäki tulee.
Tänään käytiin Donin kaa vähä jo tyyppäilemässä. Mut Hirmukollien taustat tuntien homma menikin lavashown ja koreografian hiomiseen, sekä valtavien massojen hallinnan strategiseen suunnitteluun. Massa. Niin. No. Kuitenki.

Tässä pieni paljastus tulevien show:ien loppuhuipennuksesta.

Hyvää yötä Oslo. Levätkää.

Me yön kuningattaret emme vaikene.