Misleds

Nyt on tosiaan taas tapahtunut kaikenlaista. Englantia ainakin ollaan opeteltu ainakin puhumaan, eikä näkojään ainakaan suomea kirjottamaan. Yks uus iskulausekin ois nelosten ja wimbojen seuraksi, mutta koitetaan pitää nämä julkaisut kuitenkin siivona. Helöy! No sit näköjään toi on kanssa juurtunut ainain.

Eihän me polot oikein näköjään muisteta ees mitä kaikenlaista sitä on tapahtunutkaan, mutta valehellaan nyt sitten vaikka taas. Bäriströmi on muuten lopettanut valehtelun, nykyään on senkin kanssa taas helpompi elää ja yrittää.

Puretaanpa viimeisistä. Käytiin siinä sitten eli eilen pitämässä kokousta Palaverissa ja soiteltiinkin siinä ohessa. Lainattiin Pink Floydilta valot ni saatiin rytmiryhmä näyttään kovemmilta. NIIIIN. Oli kyllä helvetin kivaa. Mutta nyt asiaan. Aunekin nähtiin. Loppujen lopuks selviskin että Aune olikin kaikkialla! Tossakin se nyt on. Missä? No tossa. Tai sitten tossa. Tai esimerkiks oikeella tai vasemmalla. Soittoa seurasi myös Seinäjoen halvin, helpoin ja paras rattopoika Kimble! Mies jonka hinta ei ylitä neljää eli nelosta euroo. Nelonenhan siellä taas virtas, tässä sponsorisopimuksia taas ootellaan. Havaittiin myös, että Seinäjoen tai ainakin kyseisen kahvilan nelonen oli huomattavasti parempaa kuin täällä Keski-Suomen sykkivässä sylissä. Ei tarvinnut imagojäitäkään sekaan ählätä. Nou hätä.

Eihän tuommosia pötköjä lue sus'kaan, ei tämä kappale siis vaihtunu sillä että asia vaihtuis. Ei nimittäin vaihu. Jimmy ei myöskään laihu. Niinku varmaan tiiätte kans. Sikälikin ainutlaatuinen reissu oli että edes rytmiryhmä ei saanut turpaansa, tai siis turpiinsa. Vaikka ei se käytös sielläkään mitään asiallista ollut. Mutta ei nyt ihan asiatontakaan, olihan meillä asiaa siellä olla, nimittäin se keikka ja asiaa! Näköjään nytkin on asiaa. Ja asian laitaa ja naapurin Aija on puusta. Kusi valu kuusta.
Ei siinä tai tässä. Wimba-Jim se otti ja ryni Fagotistin kaverin laukkuun kolmesti selvitessään kuitenkin hengittävänä hankalasti kiinnitettävästä miestenhuoneesta eli Wimbalasta. Siellä me sit oltiin ja oltiin vaan.
Lähetään.
Jonekin se siellä sit jatkopaikassa eli paikassa, jossa oli eräs nimeltä mainitsematon paikallisen ravintolatyöväenluokan edelläkävijää ja toimintaa edistävä ja kehittävää on. Eli siis mies joka ei liity mihinkään tulevaan. Menneeseen juu. Eiliseen juu. Hei herra huu. Jone mitäs äijä? Ei täs, Kaukoo kuunnellessa. Joo moro. Moro vaan. Eli morjensta.

Uuttakin keikkaa het jo siellä sit jokainen nelosissaan vuorotellen ruikutti siltä joka sit oli se joka myös täälläpäin edistävää ja kehittävää on näkönen tyyppi. Pepperiks se sit meni. Ja kasvettiin ihmisinä ja bändiä suunnitella. Siellä me sit vaan Ratto-Kimblen kans ihan niin ku sillai vaan oltiin ja Tiinan kans vaan hengattin. AuStiina huussiiina. Ehkä jopa Tiina Justiina. Ei ehkä vaan justiinsa juu ja nelosellehan sitä taas mennään ja oltiinkin jo. Jou mään.
Hotellille ei koskaan palattu mut siellä sitä vaan oltiin. Aika siistiä.
Yöllä selvis myös että Jimba-Wimban iho on pirun pehmeä, ainakin vatsan seudulta, muuten voi ollakin kiukaalla kärventynyt kun on niin törkeen kokonen. Ei siis Jimba, vaan se sen juttu. Se taas ei selvinnyt, oliko vokalisti ja rytmihinaaja missä kiinni vai oliko missään missään.

Siinä me sitten huoneet vaihettiin ku Rytmis hais niin et nenään otti. Varsinainen voittopotti. Jokuhan, (mitä luultavimmin respan Aune) oli käyny pölliin meijän Wimbat. Mut eihän siinä, myöpä pöllittiinkin niitten sidepussit. Hahhaaaaaa.
Hävisitte!

Pöydillä meno oli hurjaa. Pakkohan se oli pöydillä olla ku huoneen järjestys piti vaihtaa sellasex ettei kukaan tuntenut itseään toistaan huonommiksi. Eli Don tai Jim. Niin ja kerta ku se pöytä oli keskellä kokonaisuutta ja ohikaan ei mahtunu ees. Ja siinähän oli mies jonka ympäriltä tuolit vietiin. Eli Aunehan ne nekin pölli. Aune ei siinä sit kehannu ees valittaa vaik roppasiltaan näköaistin perässä alakerrassakin vähä Wimbailtiin. Ei löytyny. Mutta hävisitte taas ku ette kehannu valittaa ku pöllitte vaan ja hetekan alle piiloon meette. Siat. Siat. Hi-hat palo siinä touhussa. Morjensta vaan! Vähä köllittiin ja lähettiin pupeltaan. Oli muuten Aunen kamu tehny hyvät pupellukset. Virvoke se vaan jotenki vaihtu kesken huikan. Siitä varmaan syytetään jotain muutaku Aunen kamua. Ehkä jopa Aunee ku kaikki pölli ja virvokkeeseenkin virtsas ja muut sitten pölli. Taas pojat sit kölli. Malta siinä sit ku pitäs lähetään tyyppiseen ratkasuun kyetä. Rock-Don se vaan tuumas et heitän nää korput jalasta. No niin no. Olis ehkä kannattanu pitää nekin jalassa kun suihkun lattia pääs yllättämään ja taas rynittiin. Korput kuulemma alkaa rasvottuun ja uuelleen pehmiään ku vielä korpusta kolme-neljä päivää vaan väkisin irsiää.
Sit menox vaan. Peräkärry linkkuun ja baanalle. Aune tietysti ensin mulukattiin ja pöllittiin takas kaik mitä se pölli. Hävisitte!!!

Kävi selväx myös et menopeli ei ollukaan Ferrarin veronen vaan Lahen Anssin Honda Monkeyn tehonen. Ja Jimmyllä on pakottava tarve huilia ja pongata parit tilhet. Keskellä maantietä ne nykyään hengaa. Siinä samoil kohil mis pupu Tupuna vähä huilas. Siinä se Laiska-Riittakin on joskus kyytiä ootellu. Pakkohan se jonkun oli sit ottaa. Potuttaa.
Sit ostettiinkin jo seuraavax jotain ja Rytmis se murisutti vanhaa Mustia joka ei meinannu oikeen lähtee kaikkeen messiin mut kyl se sit pienellä vikinällä kuitenkin lähti. Hau. Näin siis muusikot. Ja Musa-Raimon kolleega se vaan kahteli ja vähä sillai haiskaa muualla ja hajottakaa viel muutama tavara. Ja mehän kosketaan kaikkeen missä sanotaan "ethän koske tähän soittimeen ilman myyjän lupaa". Eipä. Kaikkihan ne ihan visvassa sit oli.
Keskinen se oli komiat Mario Bross lavasteet vääntäny ja Rytmis luuli olevansa ihan "rytmis ihmemaassa" vaikkei ollukaan ku ihan tuurilla. Intiaanit ne kaupassa vähä kahto ku todelliset punanahat vaan vihelsi ja vihelisi ja pakastealtaat ne vaan helisi.
Uu
Bird in the house.
Vrum vrum.
Ajettiin vahingossa johonkinpäin Moskovaan ku miestekniikkamies Tseh Tseh se kahteli mitä kahteli eikä vahtinu ku yhet vaan päästää vrum vrum.
Me siin Moskojeevitsin kans sit parit otettiin ja lähettiin. Lähetään. Myös Kids lähtee. Eikä myöskään kirvele. Tai yx tyyppi voi päättää kirveleekö se ja missä se kirvelee vai kirveleekö vaiko eikö kirvele.

Tänään sitten jahka päksiin eli tänne päästiin niin käytiin ehtimässä Iso-Jarsia, miestä, joka piilottaa pöpötyksensä ysikymppiasteen kumaraansa. "Mitäs neideille?" Ei sit löyetty koko miestä, oli vaan hanipopsi, joka sekin pöllii tikut. Ja Rock-Don selvitti raput hienosti mutta ryni sitten kassia päin jo oli jo suuronnettomuus lähellä. Oli siinä taas ihmettelemistä.
Nyt myöhemmin ollaankin ihan iisisti retrobiletetty ja tajunnanlaajennustanssittu congapaukuttelun tahdissa. pämpämpäm.

Näin siis tekniikkamies ja mies ja mies joka ei sitten oikeen oo muutaku mies ja mies.

terveisin me